Päätellen siitä, että jokunen on tätäkin blogia selaillut viisauden virvoittavaa mettä etsien tai kunnon naurupommia hamuten,  kaltaisiani samoilijoita on muitakin. Siis siinä mielessä, että pääasiassa vain satunnaisblogia räpsyttämällä rämpii tätä kirjoitusten loppumatonta nevaa etsien sitä kultahippusta. Top-listallahan on hauskaa ainoastaan ja vain silloin kun siellä riidellään ja solvataan.

Sellaisen havainnon olen tehnyt, että kovasti porukka kiroilee päikkiksissään, joita valtaosa blogeista tuntuisi olevan. 
Veikko Huovisen kanssa olen siitä samaa mieltä, että metsäolosuhteissa kunnon kiroaminen mukavasti särvittää, mutta ei muualla. Blogissa vaikutus on kovin päinvastainen eli latuskaisen tasapäistävä. Se vie tehoa, ei lisää.

Blogi-sanalle ei sitten löytynyt suomalaista vastiketta. Tai kuulostaahan se Rauman murteelta. Sisäsuomalaiselle b- ja g-kirjaimen lausuminen aiheuttaa tuskanhien otsalle ja naamalihasten nyrjähdyksiä.