Jouluko? No siinähän se meni maalla kaukana, kaukana. Pöydät notkuivat kinkkuja, lootia sun muuta sörsselssonia ja mukavaa oli. Savusaunat lämmitettiin ja sukulaiset kierrettin.
Velimiehen luona tämä joulu siis mennä hurahti. Lahjakin tuli, vaikka ehdoton kielto oli mitään hankkia. Toin kuitenkin joulusärpimiksi herralle pullon konjakkia, jollaista korruptiotavaraa työtehtäväni puolesta saan vallan tonkkakaupalla. Hän joutui kaivamaan ex-vaimonsa tekemät villasukat minulle piironginlaatikosta, eli olen myös joululahjottu.

Onnettoman yleisen ohjelmatarjonnan takia tuli katsottua televisiosta sub-kanavaa, mikä on erittäin harvinaista ajankulua meikäläiselle. Itse asiassa olen sitä mieltä, että kun tässä nyt kaikensorttisia asioita kielletään, niin eiköhän samassa rytäkässä voisi kieltää suomalaiset mainoskanavatkin niiden kertakaikkisen kansantyhmistyttävän vaikutuksen vuoksi?
Katsoinpa nyt kuitenkin tuntitolkulla non-stoppina subilta fast showta - suomeksi: ruuvit löysällä. Eli vallan tarpeeksi, jotta ulkopuolisen maailman väkisinkin saa näyttämään absurdilta.
Paluumatkallani junassa nimittäin minulla oli helvetillisen vaikeita hetkiä katsellessani kasvot minuun päin istuvaa goottipoikaa. Pokkani oli tosissaan lujilla. Pojan, tai raavas miehenpötkälehän se jo oli, pikimustaksi värjätty tukka oli toiselta puolen pitkänä helttana, toinen puoli tukasta oli kynitty. Täysmustiin oli tietenkin täysin sonnustauduttu. Ja huulet -  ne oli yltympäri ainakin kymmenellä kultaisella renkaalla lävistetyt. Suu niiden takana oli irstas monttu.
Tämä poikagootti oli romuluinen, suorastaan pyyleväruhoinen ja suoraan fast shown sketsistä repäisty. Kun kaiken mausteena vielä sattui olemaan perisuomalainen pottunaama takana, keitos oli jokseenkin surrealistinen.
Ennen muinoin vanhemmat miehet meidän nuorten kloppien kotkotuksia katsellessaan puistivat päätään ja tokaisivat: "kaikkea se vittu miehellä tiettää". Nyt vihdoin tuli itsellekin mieleen ihan sama. Eikä siinä mitään, tyttöhän siinä kainalossa kiehnäsi! Kateuksissani tässä jaarittelen. Taidanpa siis mennä oitis työkalupakille ja ammun pop-niitit maatiaisen pärstäni täyteen!
 
Ja nyt tuli deja-vü. Tämä jutun olen joskus missä lie unessa ennenkin väkertänyt.............