Kun minä kävin koulua, minulla oli oppiaineinani pakko-historia, pakko-uskonto, pakko-äidinkieli, pakko-ruotsi, pakko-voimistelu, pakko-englanti, pakko-maatalousoppi, pakko-puutyöt, pakko-biologia ja mitä kaikkia niitä pakkoja olikaan. Siihen aikaan nimittäin opettajat oikeasti nöyryyttivät, jos läksyt olivat jääneet tekemättä. Miten lie nykyään, tukistetaanko kouluissa edes nykyään, luunappikoneista puhumattakaan.
Kaikista noista pakoista olen kiitollinen. Opin.

Tuli vaan mieleen, kun kovin ollaan pakkoja vastaan.

Lienee muuten pedagogiikka edennyt kymmenen peninkulmin saappain, jos enää ei karttakeppejä hakata sälöille, ainakaan oppilaan sormille. Saako rasavilliä enää edes komentaa nurkkaan häpeämään? Vai onko koululuokissa nykyään meno yhtä hurjaa kuin Dushanben torilla (mistä on tarina, mutta ehkä myöhemmin..)..

Kansakoulussa alaluokan opettajani pahoin hermostuessaan käveli luokan takaa pulpettijonoa eteenpäin  jokaista napaten lujaa niskavilloista ohi mennessään. Tämä siis silloin, kun meininki lipsahti vallan mekkaloivaksi tunnilla. Sen jälkeen oli hiljaista.
Luunappikone taas oli ennen minua olleen opettajan spesiaali. Hän asetti sormensa oppilaan otsalle tiukalle jouselle ja antoi sitten mennä jämähtää.  Oppilasparan korvat soivat ja silmät vilisivät tähtiä, mutta  hulivilin elkeet loppuivat siihen. Tietenkin tämä tehtiin koko luokan edessä.

Mistä taas tuli mieleen, kun "piikkitäti"  tuli luokkaan antamaan rokotusta. Poika - ihme kyllä, tällä kertaa en minä - meni häpeilevänä luokan eteen ja laski siinä naama punaisena housunsa kinttuihin työntäen paljasta ahteriaan hoitajaa kohti. "Piikkitäti" antoi pistoksen käsivarteen.

Tämä luunappikoneopettaja piti pojille puutöitä. Eräs poika, joka ei todellakaan ollut niitä kaikkein näppärimpiä käsistään, vängersi yhtä ja samaa soppakauhaa melkein koko vuoden. Tulihan se  myöhään keväällä joten kuten valmiiksi. Hän meni hartaudella tehtyä tekelettään näyttämään kysyen, että mitäs, opettaja, hän tekisi seuraavaksi?  Opettaja piti kädessään tätä kovin murjotun muotoista kauhannysää katsellen sitä pää kallellaan ja viimein virkkoi: " Tee peilipiironki!"