Ovat siinä harvesterit myllänneet suojelumetsiä. Tukkiautojen hiiapit valittaneet. Kuskeilla paperossit kärynneet öisen armadan vyöryessä kohti paperitehtaita. Valkeakosken piiput pölläyttäneet sulotuoksuja. Latomakoneet laulaneet hoosiannaa. Postinkantajalegioonat varoneet kipeitä ristiselkiään.

Eilen tuli taas uudet puhelinluettelot. Eihän ne sopineet postiluukusta sisään, vaikka jakajan yritys oli ollut kova.

Muutamassa hassussa kuukaudessa puhelinluetteloja on kertynyt lähes vyötäröön asti. Ne nimittäin on tullut säästetyksi varmaankin vaan ihan vanhasta muistista. Onpa kunnioitettava korkeus puhelinluettelopinkalla! Sitä tässä olen ihaillut.
Ja kun puhelinluetteloja ei enää ollenkaan tarvita. Yhden niistä aion säästää, koska on juuri sopivan korkuinen pitämään yhtä kulmaa pesukoneesta ylhäällä. Pesukoneesta yksi pyörä alta on hajonnut ja hukassa.

Sen melkein uuden, lähes pakastarepäistyn pesukoneen saan muuten huomenna vasta. Ja tietenkin ilmaiseksi. En muistakaan televisioista ja sen sellaisista tietsikoista sun stereoista ole maksanut pennin mynttiä. Ne kaikki minulla on ja hyvät! Riittää nykyään, kun hakee moiset piharoskiksesta ja vähän niitä viilaa. Tänä päivänä lähes priima kodinkonetavara saa näköjään verkonpainotuomion hyvin hätäseen ja kylmästi. Niinkuin tämä pesukonekin yhden pyörän puuttumisen takia !

Nyt on aika kääriä hihat ja lähteä kantamaan puhelinluettelovuorta paperinkeräyspömpeliin. Ei hoidu yhdellä reissulla. Kädet eivät riitä, vaikka pioneeri olenkin. Sinne lentävät nämä uunituoreetkin.