Jotka tämän blogin ovat tilanneet, niin lienen ollut viime aikoina maanvaiva. Suuret pahoittelut. Kyse on  haamupäivityksistä, jotka itse asiassa eivät ole olleetkaan niitä, vaan minun ihka omia sähellyksiäni.
Edellisen tekstin kanssa kävi niin, että joka kerta kun kävin vilkaisemassa sitä, osui silmääni jokin tyhmä virhe tai sitten jokin muu asia, johon en ollut tyytyväinen. Alennuin remonttihommiin, kunnes annoin olla senkin. Pitäisi alkuperäisen ideani mukaan olla tylysti perästä päin parsimatta omia tekstejään. Korkeintaan uuden postauksen yhteydessä voisi jonkun heittomerkin lisätä illuusiona taiteellisesta vaikutelmasta.  Maailmalla saattaisi hammasten kiristelyt kummasti vähentyä.
Sitten pitkästä aikaa rupesin viilamaan blogin ulkoasua. Ja joka kerta meni vinksalleen. Nöyrryin viimein palauttamaan vuodatuksen oletusasetuksen, joka itse asiassa ei ole laisinkaan hassumpi.  Herkultahan  löytyy aivan upeita herkkupohjia,  mutta vinksalleen nekin onnistuivat menemään minun käsittelyssä. Enpä kyllä syvällisemmin, rehellisesti sanottuna ollenkaan, perehtynyt ohjeisiin. Tyypillinen tee-se-itse-mies. Jämäkkä vika siis lymyää tuolin selkänojan ja näppiksen välissä.