Sattuipa niin, että pitkä vuodatukseni parisuhdenightmarestani ei päivittynyt blogilistalle ollenkaan edes vuorokaudenkaan jälkeen. Tällä kertaa se oli onni, nimittäin poistin sen kirjoituksen juuri. Asiat ovat taas muuttuneet, monimutkaistuneet ja yllätys, tulleet taas jännän mielenkiintoisiksi.  Joitakin tärkeitä nurkkakiviä tästä hommasta on kylläkin hapertunut olemattomiin, mutta siitä huolimatta antoisia hetkiä luultavasti on luvassa tulevaisuudessakin. Pohjakosketukset ovat jo tehty ja ohitettu (koputtaa puuta).
Joutuu kyllä tunnustamaan, että tästä on löytynyt yllättävääkin mielenkiintoa, vaikka paskaa on tullut ovista ja ikkunoista. Tämä on ollut ystävyyden ja kumppanuuden korkeakoulu. Jokaisen psykiatrin koulutukseen pitäisi ehdottomasti mahduttaa tällainen tapahtumasarja. Joissakin parisuhteissa olisi jo tehty murhia,  mutta me olemme ylimmät ystävät edelleen ja aina. Siitä eteenpäin onkin sitten näiden episodien jälkeen monimutkaisempaa.
Ihmisen huumori on uskomaton asia.  Vaikka syvällä on useinkin menty, niin aina on löytynyt kolikosta myöskin valoisa kääntöpuoli - se keisarinkuva.