Tämä on itse asiassa jo kolmas blogini. Kahta ensimmäistä en koskaan ilmoittanut blogilistalle, tämän sitten ilman sen suurempia harkintoja laitoin.
Ensimmäisen kanssa on käynyt vielä niinkin ikävästi, että olen unohtanut tyystin sen nimen. Blogien nimet ovat aina olleet minulle paha ongelma, niinkuin tästä nykyisestäkin näkee. Kirjoituksiakaan siellä ei ollut kuin kolme tai neljä. Ja eipä niitä kirjoituksia nyt niin kovin ikävä ole.
Kävi mielessäni, että ikäjärjestyksessä toisesta olisin voinut jonkun \"helmen\" uusiokäyttää.. Tulin kuitenkin toisiin ajatuksiin luettuani ne. Vaatisivat aivan valtavan sensurointi- ja editoimistyön lähestulkoon jokainen niistä. Sellaisenaan ne eivät enää kelpaisi alkuunkaan. Vähän turhankin rankasti niissä oli sitä aitoa, kunnon punkkarihenkeä.
Jopa herttaiseen kertomukseen kylämme kissoista sain mukaan sellaisen osion, että yleinen, paha närkästys olisi taattu - ainakin nykypäivän kaupunkilaispiireissä, joille maaseudun normaali, arkipäivän naturalismi olisi aivan liian rankka paikka. Vain kovetut boakäärmeet ne purematta nielisivät. Itselleni ne ovat kuitenkin hauskaa, jopa rakasta ajankulua ja nostalgiaa.
Yhden niistä kirjoituksta tulen käyttämään talvisaikana. Se kertoo heikoista jäistä.